Ajatuksia vuodesta 2016

Näin vuoden viimeisimpinä päivinä tulee ajateltua, mitä tämä vuosi piti sisällään. Minulle vuosi 2016 on menetyksien vuosi, mutta se toi myös paljon uutta ja jännittävää. Paljon ehti yhteen vuoteen mahtua asioita.

Ada 2007-2016

Alkuvuodesta sairastin ilkean influenssan, ja vanhimman koirani Adan kunto alkoi heiketä. Ada sairasti pennusta asti vaikeaa epilepsiaa ja nevelrikkoa. Vuosien jälkeen kohtaukset saatiin suht hyvin kuriin lääkkeillä, jota annettiin tarkkoina kellonaikoina kahdesti päivässä. Koko elämäni pyöri tämän sairauden ympärillä melkein yhdeksän vuotta, ja kun huhtikuun 23 päivä saapui oli aika päästää irti. Ada nukkui pois 23.4.2016 iltapäivällä. Samana päivänä kun asunnossani oli ensi näyttö.  Illalla sain kuulla, että asunnostani on tehty tarjous, tarjous jonka hyväksyin. Olo oli sekava, aamulla minulla oli vielä koti ja Ada, illalla ei ollut enää kumpaakaan. Elämäni suurin rakkaus oli poissa, mutta samalla minulle avautui uusi ovi uuteen elämään.
Toukokuussa löysin nykyisen taloni myynti-ilmoituksen. Se oli sitä mitä olin pitkään etsinyt. Tein tarjouksen, ja se hyväksyttiin pienten mutkien jälkeen. 14.6.2016 tein kaupat vanhan asuntoni uuden omistajan kanssa, sekä samalla allekirjoitin kauppakirjan uuteen talooni.Siitä alkoi armoton purku ja remontointi. Iso kiitos kaikille auttajille, erityis kiitos kuitenkin vanhemmilleni. 29.7.2016 pääsin muuttamaan, joskin hieman keskeneräiseen kotiini. Kaaos on paras sana kuvailemaan tilannetta.
8.9.2016 saapuivat ensimmäiset talli asukkaat, suomenvuohet Vaniliini ja Sokeri. Yllättävän hyvin sopeutuivat uuteen tilanteeseen minä että vuohet. Minulla kun ei koskaan ole ollut mitään talli eläimiä. 24.9.2016 saapuivat puolestaan 5 kanaa (Martta, Esteri, Pirkko, Hilkka ja Kerttu) sekä kukko Pertsa. Aluksi ei kananmunia kuulunut, mutta tällä hetkellä kaikki munii epäsäännöllisen säännöllisesti. Joulun vietimme vanhempieni ja veljeni kanssa minun luona saunoen ja syöden. Hautausmaalla tuli myös pistäydyttyä isän kanssa.

Näin jälkeenpäin katsottuna, vuosi on mennyt älyttömän nopeasti, mutta samalla tuntuu kuin se olisi kestänyt ikuisuuden. Omasta mielestä olen sopeutunut hyvin maatalon "emännäksi". Nyt innolla odotan kevättä ja kesää, jotta voin jatkaa pihatöiden parissa.

Olisi kiva kuulla myös miten teidän vuosi sujui :)

                                    Hyvää ja onnellista Uutta Vuotta kaikille! <3